Piece Of Norway

UPS:n lähetti kiikutti äskettäin ulko-ovelle ison ja pehmeän paketin, josta kaivoin esiin oman, maailman pehmeimmän ja mukavimman ja violetin potkupukuni. Vanhemmat lupailivat jo joulun jälkeen haalarin tilaamista, mutta jotenkin se on aina jäänyt, kunnes perjantaina pistettiin tuumasta toimeen ja Piece Of Norway on nyt täällä. Alun perin ajattelin haluavani Jumpinin, mutta 25% alennuksesta huolimatta hinta tuntui vähän turhan kovalta, kiitos 20 euron postituskulujen. Sinällään haalarin merkillä ei ole väliä, mutta kaupoissa hypistelemäni kappaleet ovat olleet jotenkin halvan ja höttöisen tuntuisia, joten netistä tilaaminen oli ihan järkevää. Lopulta muistin nähneeni josskain PON:n mainoksen ja sieltä se oma violetti haalari lopultakin löytyi. Hinta oli samaa luokkaa Jumpinin kanssa, mutta postikuluja ei tullut joten laitoin tilauksen samantien vetämään.

Lueskelin muuten perjantai-iltana blogien kommentteja ja eri keskustelupalstoja ja onnistuin panikoitumaan täydellisesti. Kaikkialla kerrottiin Piece Of Norwayn hitaasti perille tulevista tilauksista (puhetta oli jopa useista kuukausista) ja huonosta asiakaspalvelusta. Ehdinpä siinä muutaman kyyneleenkin tirauttamaan, kun olin varma että nettihuijarit olivat iskeneet ja koko haalari jäisi saamatta. Jostakin syystä mun oma yksilöni tuli kuitenkin ajallaan (toimitusajaksi luvattiin 1-2 työpäivää), tuote oli oikea ja hyvälaatuinen. Tietenkin voisi koputtaa kolmesti puuta ja miettiä olinko joku erikoistapaus, mutta nyt on haalari kotona ja käytössä. Maailman paras ja mukavin keksintö. <3

Eilisestä postauksesta sen verran, että tosiaan pistin eilen kastanjanruskean hiusvärin päähän ja nyt luvassa olisi eilisten mokien paikkailua. Friikkasin niin paljon tyven värjäämistä, että suurin osa hiussuortuvista jäi ilman väriä ja sen vuoksi look on vähintäänkin huvittavan näköinen. Pitäisi kipittää kauppaan ostamaan toinen paketti, mutta kamala lumi ja talvi inhottavat niin paljon, etten tahtoisi nostaa itseäni penkistä ylös. Lähikaupasta ei kuitenkaan Syossin värejä saa, joten mun pitäisi vielä lähteä vähän kauemmas. Ehkä vain uhmaan säätilaa ja nappaan pyörän kellarista, matka taittuisi huomattavasti nopeammin (ja vaarallisemmin) ja pääsisin tekemään itsestäni ihmisen näköistä.