"are you looking for happiness?"

Kuuluisasti olen menettänyt jokaisen koirapostauksen jälkeen vähintään yhden lukijan, mutta senkin uhalla haluan näyttää teille jotakin! Monien mielikuvat koiranäyttelyistä todellakin ovat glamouria, liitelyä kauniiden ja puhtoisten hauvojen kanssa upeissa messuhalleissa jakkupuvut päällä. Tänään tuli nähtyä harrastuksen toinen puoli, jonka monet tuntuvat unohtavan. Kaatosade ja hiekkapohjainen ravirata. Rapaa kilotolkulla koirien tassuissa, omissa vaatteissa ja kengissä.

Kuvien välillä aikaa on ehtinyt kulua parisen tuntia. Välissä on koettu kaatosade, junior handler-kilpailu sekä näyttelyn kauneimman veteraanin valinta. On seisty teltassa kuuntelemassa ukkosta, hoputettu tuomaria ja ennen kaikkea juostu päättömästi ympäri ravirataa.





Kuvissa voitte muuten ihastella sitä näyttelypäivän kauneinta veteraania. Kenties tuomari ottikin ison kehän juontajan toteamuksen kurajuoksukilpailusta astetta totisemmin tai teki harvinaisen huonoa pilaa. Taakse jäivät vitivalkoiset ja puhtoiset bichon friset, powder puff-harjakoirat, cotonit ja kumppanit. Selkeästi kurassa ja ravassa on voimaa.

pupijuttuja

ERI1, SA, PN3, ROP-VETERAANI!

"9 years. Very nice feminine bitch. Excellent chiseling muzzle. Long ears. Well balanced body. Still in excellent condition for her age. Excellent angulation. Moves very well, carrying her tail properly."

"Yhdeksänvuotias. Erittäin kiva feminiininen narttu. Hyvin meislautunut kuono-osa. Pitkät korvat. Tasapainoinen runko, hyvässä kunnossa ikäisekseen. Erinomaisesti kulmautunut. Liikkuu erittäin hyvin ja kantaa häntänsä oikein."




Kuten kuvat osoittavat, välillä omena saattaa pudota yllättävän kauaksi puusta. Iita ja Sasu näyttävät erinomaista mallia!

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -


Näyttelykamat ovat alkaneet vähitellen vaihtaa väriään tylsistä kullasta ja mustasta johonkin aivan muuhun. Hihnat lähtivät mukaan Kroatian näyttelystä (Millalle violetti, Iitalle babypinkki), silkkipannan ostin kehän laidalta eräältä tutulta ja pinkeissä trimmaussaksissa oli vaan sitä jotakin. Onneksi päivän ruusukekin oli säädetty värikoodin mukaan!

pikakelaus

Puola




Slovakia




Unkari








Kroatia!








Reippaat tiibettiläiset: 1x ROP, RH JMVA ja 3x ROP, RH MVA, 2x CACIB



Sen kummempia matkakertomuksia en jaksa ruveta selostamaan, mutta takana 5000 kilometriä linja-autossa, kuusi päivää Kroatiassa ja aivan järjetön väsymys. Näyttelyillat venyivät joka päivä kolmeen yöllä, mutta tulokset olivat hienoja ja matka ehdottomasti kaiken vaivan arvoinen. Nyt pieni lepotauko ja huomenna alkaa uusi urakka, kun pesen omat koirat lauantaiksi Kuopion koiranäyttelyyn. Tällaisissa tilanteissa tulee vain mietittyä, onkohan sitä ihan tervejärkinen, kun juoksee ympäri ämpäri ruusukkeiden ja muovinauhojen perässä.. (:

Roadtrip part 2.

Laleh - Vårens Första Dag

Loput matkakuvat olkaa hyvä. Olin koko matkan aivan haltioissani ympäröivistä maisemista. Olen nähnyt Alpit vain kerran aikaisemmin, mutta olin silloin kahdeksanvuotias. Sen takia tuntui ihan mielettömältä, kun huiput vilahtivat ensimmäisen kerran taivaanrannassa. Suomeen palatessa taas tuntui ihan omituiselta, kun vuoria ei näkynytkään taustalla. Muutenkin Keski-Euroopassa oli jo aivan täysi kesä, kun Suomessa puissa on vain heleän vihreää väriä, eikä kukkiakaan juuri näy.

Tänään tuntui suorastaan omituiselta palata kouluun viikon tauon jälkeen. Nukahdin historian tunnilla, otin aurinkoa hyppytunnilla ja unohdin kanslian aukioloajan, joten en saanut vieläkään yo-tuloksia käsiini. Vielä kaksi päivää jäljellä ja loma voi käytännössä katsoen alkaa. Ensi viikolla mulla on vain kaksi koetta: äidinkieli ja historia. Ne menevät aika lailla lukematta, joten saan nauttia kaikista kesäpuuhasteluista. Huomenna päästään näkemään Eevan kanssa piiitkään odotettu Revengen kauden päätösjakso. Jänskättää jo nyt! Ensin kuitenkin kuvia.






Kolme neljästä koirasta joita esitin: Lissu, Abi (kasvattajaluokassa) ja Jätkä. Veteraani-ikäinen Iwy puuttuu kokonaan.

Roadtrip part 1.

Päivää taloon, tämä tyttö on taas kotona. Olin vähän hiljainen mun Itävallan matkastani, koska se tuli niin yllättäin ja oli alkuun varsin epävarma juttu. Nyt ollaan kuitenkin kotona. Takaa löytyy neljä laivamatkaa, 4000 ajokilometriä ja yksi päivä paikallaan Saksassa/Itävallassa. Reissun syynä oli maailmanvoittaja-näyttely (World Dog Show) Salzburgissa. Lähdin sinne esittämään muutaman koiran (kaksi junioria ja veteraani), kun kasvattajan toisen rodun kehä oli samoihin aikoihin, eikä ylimääräisiä apukäsiä ollut omassa porukassa tarjolla. Järjettömän pitkä matka ajettiin yhden näyttelyn takia, mutta tulokset olivat mielettömän hienoja. Mukaan lähti kahdeksan koiraa, joista kolme sai maailmanvoittaja-tittelin, yksi voitti luokkansa ja oli urosten toiseksi paras sekä kolme muuta olivat luokkansa toisia, yhden sijan päässä tittelistään. En olisi kyllä ikinä kuvitellut, että pääsen koiraharrastuksessa näin pitkälle ja mukaan oikeasti suuren luokan näyttelyihin. Epäkoiraihmisille voin valaista, että tähän kyseiseen näyttelyyn osallistui kutakuinkin 30 000 koiraa, kun Suomen suurimmissa määrät pyörivät kai 5000-7000 paikkeilla.

Itse näyttelystä en jaksa sepustella sen enempää, koska toisessa postauksessa saatte vähän kuvamateriaalia. Ajattelin keskittää tämän sen sijaan Nindorfin kylään, jossa vietettiin yksi kolmesta hotelliyöstä. Itse hotelli oli perus gasthause-tyyliä (palvelu siellä oli mielettömän lämmintä!) ja ympäröivä kylä uskomattoman kaunis. Annetaan vaikka kuvien puhua puolestaan.. (:

terkkuja lohjalta!

Mitäs me voittajat. (:

cold, cold, freezing, freezing

Natalia Kills - Zombie










Team pinkit kävi tänään ulkoilemassa. Kiinnittäkää huomiota erityisesti Iitan lookiin, joka koostuu pinkin puvun ja lelun lisäksi pinkeistä ponnareista ja korvapaketeista. Prinsessathan pukeutuvat aina sävy sävyyn, vai miten se meni? ;)

"I'll take you out tonight, say whatever you like"

Vähän tiistain meinenkejä. Emu oli paras malli, jee!










Tänään luvassa auringon ottoa ja grillailua mummolassa ja huomenna reissu Auraan. En tosin tiedä mitä on luvassa, koska säätiedotus lupailee +30° ja näyttely järkätään asfalttikentällä. Auauau!

hauvakuva

Vaikka tää nyt sinällään on mun oma blogini, niin halusin esitellä teille yhden maailman ihanimmista otuksista.






Hän on Milla, 7-vuotias pörröpää. Käytiin ottamassa veljen ylppäreitä varten kutsukorttikuvat ja samalla kuvasin vähän haukkuakin, kun se sattui olemaan vastapesty ja -trimmattu. Mitä tykkäätte, vähän erilaista koirakuvaa? (: