Näytetään tekstit, joissa on tunniste haaste. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste haaste. Näytä kaikki tekstit

lauantai 24. marraskuuta 2012

The naked truth



Minä. Ei meikkiä, vain perusvoidetta, korppukuiva (ja epäilyttävästi meikatulta näyttävä..) otsa, takana kolmen tunnin päiväunet ja kaupanpäällisenä epäedullinen kuvakulma. Olkaa hyvä!

perjantai 24. elokuuta 2012

The Versatile Blogger


Lykke Li & Kleerup - Until we bleed



♦ Nimeä 15 bloggaajaa.
♦ Ilmoita heidän nimeämisistään heidän blogissaan.
♦ Jaa 7 faktaa itsestäsi.
♦ Kiitä bloggaajaa joka nimesi sinut.
♦ Lisää Versatile Blogger Award kuva blogipostaukseen.



Kiitos kaunis Liljalle!
Olen taas niin laiska, etten jaksa nimetä ketään, etenkään 15:tä bloggaajaa. Jos haluat tehdä haasteen, niin siitä vaan. Sinut on haastettu. (:

1. Mulla on ollut aina superlyhyet ja pehmeät kynnet, koska soitin 13 vuotta pianoa ja olin kaupanpäälliseksi stressipureskelija. Onnistuin kuitenkin kielikurssin aikana tsemppaamaan itseäni niin paljon, että sain kynnet kasvamaan niiden normaalista mitasta pois ja heinäkuun lopussa ne olivat pitkät (mutta edelleen pehmeät). Huomasin tässä alkuviikosta, että kaikista pisimmät kynnet ovat kuitenkin jo tosi vahvat ja lyhyemmät tulevat hyvää vauhtia perässä, jee!

2. Aina kun löydän jonkun hyvän biisin tai artistin, tuppaan kuluttamaan sen puhki. Silloin kun Spotifyssa oli kappalekohtainen kuunteluraja, klikkasin hyvän biisin aina alkuun ennen vaihtumista uuteen ja saatoin kuunnella sen sitä kautta varmaan 20 kertaa putkeen ilman merkkejä kyllästymisestä. Nykyään tyydyn ainoastaan kuuntelemaan hyvän artistin biisejä päivästä toiseen tai tekemään parista hyvästä soittolistan, että saisin edes jonkinlaista vaihtelua.

3. Olen puhunut blogin puolella aika paljon siitä, mitä haluaisin tehdä aikuisena ja siitä, että haluan yliopistoon opiskelemaan. Viimeaikoina päähän on kuitenkin pälkähtänyt, etten hakisikaan tulevana keväänä yhtään minnekään. Johan tässä on kohta kuusi vuotta opiskeltu ilman taukoja ja milläpä edes eläisin, kun hyvällä tuurilla pääsisin 18-vuotiaana yliopistoon, jolloin vanhempien tulot vaikuttaisivat tukitasoon. Jep, taidan pitää pahamaineisen välivuoden ja korottaa silloin tarvittaessa parit yo-arvosanat ja aloittaa opiskelemaan venäjää.

4. Mun huoneeni seinät ovat yhtä tapetoitua lukuunottamatta punaiset. Sain 2009 keväällä päättää huoneen uuden värimaailman ja silloin halusin ehdottomasti punaista ja tapetoidun tehosteseinän. Punaisen aika taitaa kuitenkin olla ohi ja kunhan tässä päästään muutakin kämppää remontoimaan, väri vaihtuu johonkin kivaan harmaaseen (ja huhun mukaan pääsen itse heilumaan pensselin kanssa...). Saanpahan hankittua sen ihanan aniliininvärisen päiväpeitonkin, jota olen haikaillut viimeiset pari vuotta!

5. Mulla on tässä jaksossa neljä kurssia koulussa: ÄI8, ENA7, ENA9 ja TE6. Lisäksi valkkasin liikunnan aerobic-kurssin ja musiikista kuoron, joissa en ole vielä kummassakaan vaivautunut käymään kertaakaan (kuoron kohtalosta en edes tiedä). En ole tällä hetkellä ollenkaan varma tulenko saamaan sitä maagista 75 kurssia täyteen kevääseen mennessä, kun mun rakkaimmissa aineissani pakollisia ja syventäviä kursseja on niin minimalistiset määrät, enkä tahtoisi tappaa aikaani tunneilla, joilla en viihdy. Voi miksen ole kiinnostunut matematiikasta, fysiikasta ja kemiasta?

6. Rakastan lukemista yli kaiken. Lapsena luin ihan hirveät määrät kirjoja ja ramppasin jatkuvasti kirjastossa hakemassa lisää. Meillä on myös kotona joku maaginen nelinumeroinen lukema (veikkaan nelosella tai vitosella alkavaa..) kirjoja. Niitä on oikeasti joka paikassa ja jokaisessa huoneessa, mutta ehdin siitä huolimatta olla tässä muutamia vuosia täysin kirjallisuudelta pimennossa, kunnes tänä keväänä intouduin taas lukemaan oikein urakalla. Nyt mieli tekisi aloittaa Sofi Oksasen Puhdistus uudestaan, mutta taidan siirtää sen aloittamista vielä "parilla" viikolla, koska kaikki tärkeämmät lukemiset saattaisivat unohtua.

7. Mulla on huono itsekuri ja tahdonvoima. Joskus pienempänä pystyin tekemään päätöksiä, jotka pitivät oikeasti, mutta nykyään on ihan turhaa puhua mistää hienoista karkkilakoista, läksyjen tekemisestä kokonaisen jakson ajan tai lenkkeilystä kuusisataa kertaa viikossa. Aloitan aina jonkun projektin, mutta se jää jotenkin kesken, jos epäonnistun tai keksin jotain uutta. Tämä on se asia, jonka muuttaisin itsessäni välittömästi, jos sellaiseen annettaisiin mahdollisuus.


Johan intouduin juoruamaan. Pahoittelen samalla pientä hiljaisuutta blogin puolella. Tällä hetkellä vapaa-aika täyttyy aika tehokkaasti kouluhommista, joten mitään kerrottavaa ei sen kummemmin ole. Tietysti jotain päivän asuja voisi esitellä, mutta en tiedä kuinka kauan jaksaisitte olla kiinnostuneita farkut-converset-paita-ulkoilutakki-yhdistelmästä. (: Hauskaa viikonloppua, nyt on aika hoitaa läksyt pois alta ja pistää ruoka uuniin!

maanantai 13. elokuuta 2012

Before the start began, I always saw the end.

Mau paiskasi muutama päivä sitten 11 kysymyksen haasteella. Olen tehnyt tämän jo kerran aikaisemmin, mutta menkööt uudestaan! Samalla seassa parasta musiikkia.





1. Ketkä ihmiset inspiroi sua eniten?
En rupea nimeämään ketään erikseen, mutta mua inspiroivat ihmiset, jotka eivät lannistu vastoinkäymisissä, vaan osaavat kääntää ne voitoksi ja jotka ovat valmiita näkemään vaivaa unelmiensa eteen.

2. Ootko joskus ensin inhonnut, ja sit pian jo himoinnut jotain uutta muotijuttua?
Ei nyt äkkiseltään tule mieleen mitään erityistä. (:

3. Linkitä yks sulle tärkeä biisi ja kerro siihen liittyvä muisto?
Tän postauksen mukana tulee muutama aika tärkeäkin biisi, mutta joku muisto.. Ei nyt yksittäisestä biisistä, mutta monista Olavi Uusivirroista tulee mieleen taannoisena kesänä vietetty ilta pienen lammen rannalla rakkaiden ihmisten seurassa. Istuttiin ja ihmeteltiin, itkettiin ja naurettiin ja harhailtiin öisen pikkukaupungin kaduilla.

4. Jos perustaisit ravintolan, millainen teema sillä olis?
Haluaisin mun ravintolani näyttävän skandinaaviselta. Sopivissa määrin vaaleaa puuta, luonnonkiveä, Aalto-juttuja siroteltuna sinne tänne. Jotain yksinkertaista, linjakasta ja vaaleaa.





5. Jos nyt heti pitäis päättää, niin mikä susta tulis 'isona'?
Asianajaja tai rikkaan hevostilallisen vaimo.

6. Mikä on paras leffa jonka oot nähny?
Lost In Translation. En vain kyllästy tuohon elokuvaan koskaan, voisin katsoa sen uudestaan ja uudestaan. Hyvänä kakkosena ja kolmosena In The Mood for Love ja Hierro. Pidän elokuvista, joita pitää pohtia vielä jälkeenpäin ja joihin pitää keskittyä sataprosenttisesti, jotta niiden juonta voisi ymmärtää edes vähän.

7. Entäs paras kirja jonka oot lukenu?
Syvällisempänä opuksena Michael Enden Momo on yksi ihanimmista ja rakkaimmista, mutta tykkään myös Sophia Kinsellan ja Marian Keyesin hömppäromaaneista. Olen lukenut niitä tämän kesän aikana aivan liian monta ja yhtä monta on vielä lukematta!

8. Mitä kuuluu? Silleen oikeesti!
Mulle kuuluu oikeastaan aika hyvää. En tietenkään haluaisi lähteä kouluun tai lukea ylioppilaskirjoituksiin, mutta toisaalta kaipaan oppitunteja ja edes jonkinlaista normaalia aikataulutusta elämään. Koen myös hämmennystä erään asian ja ihmisen takia, haluaisin lähteä vielä edes yhdelle kesäiselle retkelle ja katsoa elokuvan.





9. Mitä sellaista tapahtu viime vuonna, joka muutti sun elämääs johonkin suuntaan?
Tällainen kysymys kun tulee nenän eteen, tuntuu ettei ole mitään muistikuvia viime vuodesta! Jotenkin vuosi 2011 oli tasainen: mitään mullistavaa ja erityistä ei kai tapahtunut. Tai alkuvuodesta podin vielä eron jälkeistä tunnemyrskyä ja loppuvuodesta voitin piirinmestaruuden ja sain uudenlaista pontta näyttelyharrastukseen, mutta mitään muuta mullistavaa tuskin tapahtui.

10. Onko sulle tapahtunu joskus jotai jännää "yliluonnollista", tai sen tuntuista? :D
Ei ole ja yritän olla myös ajattelematta sellaisia mahdollisimman paljon. Olen niin hermoheikkoa sorttia, että jos rupeaisin ajattelemaan yliluonnollisia, menisi varmaan yöunet useammaksi viikoksi.. :D

11. Miksi aloit kirjoittamaan blogia?
Noloa tunnustaa, mutta ihan sen vuoksi, että se vaikutti jotenkin tosi coolilta. Se taisi pyöriä jossain vuoden 2008-2009 paikkeilla, kun blogit alkoivat pikkuhiljaa yleistyä ja olla näkyvämmin esillä, joten pitihän sitä omakin pistää pystyyn. Voyage call-nimen annoin blogille kuitenkin vasta vuonna 2010.






tiistai 10. huhtikuuta 2012

haastetta pukkaa.

1. Kiitä haasteen antajaa: Juldepuldelle kiitoksia jättemycket. (:

2. Anna haaste viidelle bloggaajalle: Haastaja vei hirveen monta, niin haastan sit emppusen, veeran, mmmmaukun, Paulan (että saataisiin senkin blogiin pitkästä aikaa eloa!) ja Hannan!

3. Ilmoita näille viidelle haasteesta. - Okei. Koitan muistaa. Ehkä.

4. Kerro kahdeksan satunnaista asiaa itsestäsi.


1. Aloitin viime viikonloppuna uudessa "työssä". Se on näyttelyapulainen. Menen siis näyttelyä edeltävänä iltana kasvattajalle (koska julkinen liikenne sucks) ja seuraavana aamuna suuntana on koiranäyttely. Mun tehtäviäni on mm. tavaroiden purkaminen ja kasaaminen näyttelypaikalle, koirien pikaulkoilutus sekä tietenkin esittäminen kehässä. Nää kyseiset hauvat ovat rodultaan tiibetinspanieleita ja tän tulevan kevään ja kesän aikana tulen kiertämään aika tiuhaan tahtiin ympäri ämpäri Suomea ja vähän muuallakin. Vakkariesitettäviä tulee olemaan kaksi: vielä pentuikäinen Lissu ja junnuikäinen Jätkä. Viime viikonloppuna esitin myös veteraani-ikäisen Iwyn, joka oli vähän poikkeustapaus. . Noiden tipsujen lisäksi käyn nykyään esittämässä satunnaisesti muutamaa siperianhuskya ja ensi kesänä laajennan repertuaaria mahdollisesti pariin villakoiraan: keskikokoiseen ja isoon. Kun ei kerta kunnon duunia tipu, niin sitten sitä hankitaan muulla tavalla. (:



2. Mua on alkanut tökkimään blogin pitäminen. Nyt kun lukijoita on 93, haluaisin vain sen seitsemän lisää, jotta luku muuttuisi kolminumeroiseksi. Ongelmana on vain se, etten keksi mitään postattavaa. En kuvaa nykyään oikein mitään (talvi..) ja ruskeat/punaiset hiukset toivat mukanaan epätoivotun ulkonäkökriisin. Toivon hartaasti, että kevät helpottaisi tilannetta ja toisi mukanaan kuvattavaa, mutta voi olla että elämä on niin kiireistä, etten edes ehdi viikonloppuisin näkemään kavereita ja sen vuoksi ottamaan kuviakaan hirveästi. En nimittäin usko, että kovinkaan montaa jaksaa kiinnostaa loputtomasti koirapostaukset, joilla saisin tämän paikan täytettyä varsin nopeasti. Hahs.

3. Huomenna olisi luvassa lukioajan (toivottavasti) viimeinen uskonnon koe. Lupasin itselleni, että lukisin siihen armottomasti viikonloppuna, mutta toisin kävi. Ehkä kuitenkin selviän hengissä ja sitä rataa. Varmaa on kuitenkin se, että huomenna alkaa koeviikko ja mulla on lupa laittaa kouluun PON-möhkäle, whoo!

4. Aion ostaa tällä viikolla uuden puhelimen. Ennen sitä pitäisi kuitenkin käydä Soneralla sopimassa liittymäjutuista ja odotella palkkaa tilille. Nykyinen puhelin (Nokia X3-02) jaksoi toimia moitteettomasti huimat puoli vuotta ja viimeiset kahdeksan-yhdeksän kuukautta ovat olleet täyttä tuskaa toimimattoman näytön kanssa. Onneksi kaverit ovat alkaneet oppimaan, ettei mua saa enää kauhean hyvin tekstareilla kiinni. Harmi vaan, kun liittymässä maksetaan 1000 tekstiviestistä ja nykyisellään käytän maksimissaan 20 viestiä kuussa. Uudeksi masiinaksi ajattelin valkoista Samsung Galaxy Acea ja siihen kumppaniksi vaaleanpunaista suojakuorta. Nam.

5. En löydä itselleni mistään täydellisesti istuvia farkkuja ja sen vuoksi inhoan housujen ostamista yli kaiken. Mulla on kapeat nilkat ja pohkeetkin, mutta vyötäröltä, reisistä ja ahterista löytyy sen verran ylimääräistä täytettä, että nilkoista kivasti istuvat farkut ovat auttamattoman pienet. Fiksummin sanottuna vyötäröltä ja reisistä istuvat housut ovat polven alapuolelta lörpöt ja epämiellyttävän näköiset. Odotan kuin kuuta nousevaa sitä päivää, kun tilillä olisi niin paljon rahaa, että voisin mennä huoletta sovittamaan Leviksen ja Nudien farkkuja. Ehkä sitten toukokuussa.. Ehkä.

6. Lopetan pianonsoiton tänä keväänä. Olen viettänyt viimeiset 12 tai 13 vuotta (en enää pysy edes laskuissa) tän harrastuksen parissa ja lopettaminen tuntuu samaan aikaan haikealta, mutta myös helpottavalta. Pianotunnit ovat olleet niin iso osa elämää, mutta toisaalta motivaatio harrastukseen on ollut viime vuosina varsin nollassa. Soitan lähinnä silloin, kun on pakko ja nytkään en ole käynyt soittotunnilla kolmeen viikkoon, kun ei yksinkertaisesti huvita. Se on sääli, koska vanhemmat maksavat vuosittain ison summan siitä, että saisin hyvää opetusta hyvässä oppilaitoksessa.

Seiskaa ja kasia en jaksa keksiä, ajatus ei tahdo kulkea tänä iltana ollenkaan, kun pää on täynnä räkää ja väsyttää viikonlopun jäljiltä vieläkin.

perjantai 27. tammikuuta 2012

haaveilua...






Here we go! 1. Burberryn klassinen trenssi 2. Valkoinen Land Rover Discovery 3. Chanel Reissue 2.55
4. Louis Vuitton Artsy-laukku 5. Canon EOS 5D Mk II + 6. Chanel helmikorvakorut

Jaa miksi? Trenssi on käytännöllinen ja sitten hamassa tulevaisuudessa, kun olen rikas ja kuuluisa (eikun..) joudun vakavasti harkitsemaan Burberryn trenssin hankintaa. Oon taas tällä viikolla ihastellut näitä takkeja, enkä saa niistä silmiäni irti. Auton valitsin, koska olen ikuinen katumaasturien ystävä ja valkoinen LR miellytti eniten silmää. Chanel 2.55 taitaa olla jokaisen tytön unelma ja jättikokoisena tuo laukku olisi täydellinen. Erityisesti jos sen saisi tummansinisenä. Kameraa mun ei varmastikaan tarvitse edes selittää - uusi runko ei tosiaankaan olisi pahitteeksi! LV:n Artsyn löysin sattumalta selaillessani laukkuvalikoimia ja tuossa laukussa on sitä jotakin! Bonus-korvikset laitoin, koska en saa niitä mielestäni, ne ovat aivan täydelliset!