tiistai 26. maaliskuuta 2013

A thousand times I've played this game

Hassua ettei kukaan ole määrännyt mitä mun tulisi tehdä seuraavien kahden kuukauden aikana. Periaatteessa saisin lojua ja laiskotella sieluni kyllyydestä, mutta muutaman päivän hengailun jälkeen luvassa on huoneen remontointia sekä pahamaineisiin pääsykokeisiin lukeminen. Yhteensä 500 sivuinen paketti mediaa ja governancea odottavat lukijaansa, mutta olen luvannut armahtaa itseäni edes hetken verran, koska kirjoitukset olivat kokemuksena jo ihan omaa luokkaansa. Niiden seurauksena niska-hartiaseutu ja selkä ovat kokeneet täydellisen tuhon, enkä muista aikaa, jolloin olisin ollut näin väsynyt ja virttynyt. Viime päivinä olen pitkälti vain lukenut ja koomannut, mutta se ei ole tuntunut ollenkaan hassummalta. Vielä kun selkäosasto palautuisi sen verran, että voisin taas lähteä Bodypumpiin, olisi elämä varsin mallillaan.

Kirjoitin muuten viime marraskuussa kirjoitusten jälkeen pitkät pätkät kokemastani pettymyksestä omaa suoriutumistani kohtaan. Mietin pitkään kertoisinko tästä asiasta nyt vai vasta keväällä sen ollessa varmaa, mutten malttanut pitää suutani kiinni. Koska. Soitin eilen äidinkielen opettajalle tuloksistani ja sain kuulla hämmentävän uutisen, jonka mukaan kokeeni lähtee Laudaturina lautakuntaan! En aio uskoa arvosanaan ennen kuin näen sen virallisessa tulospaperissa, mutta riemuitsen hetken ajan siitä tunteesta, että saan todellakin mahdollisuuden ainakin yhteen L:ään. Essee olikin mennyt täysin nappiin ja oli juuri sitä mitä kaivattiinkin: laaja, eheä ja kypsä. Muut kokeet eivät sen sijaan menneet niin hienosti kuin toivoin, mutta en jaksa murehtia niistä enää. Tärkeintä on se, että saan kesäkuussa lakin päähäni ja selvisin kirjoituksista kunnialla.




Vietin tänään kepeän kaksituntisen kootessani kukkapantaa Lottaa ja huomista kuvisprojektia varten. Huono, muovinen pantaviritelmä ja halvat muovikukat eivät olleetkaan niin hauska yhdistelmä kuin kuvittelin, vaan muumijaksoja ehti ährätessä kulua lähemmäs viisi. Lopputulokseen kului loputon määrä lankaa, liimaa ja maalarinteippiä, mutta olen siihen enemmän kuin tyytyväinen. Olen kehitellyt koko päivän hienoja visioita huomisista kuvista, saa nähdä pääsenkö ja onnistunko toteuttamaan ne.

Nyt jatkan täydellisen YO-mekon ja siihen sopivien korujen metsästystä. Ted Baker ei pettänyt tälläkään kertaa, mutta katsotaan mitä ehdin kehittelemään!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti