maanantai 28. lokakuuta 2013

Syksy

Syksy on tainnut vallata myös Belgian. Vielä viikko sitten ulkona oli parhaimmillaan yli 20 astetta lämmintä, mutta viikonloppuna kaikkialla oli harmaata, kylmää ja sateista. Samanlaista menoa on luvattu nyt koko viikolle ja arvatenkin koko loppusyksyksikin, kun satutaan asumaan maassa, jossa vuosittaisia sadepäiviä on 200.

Tällä viikolla koulut ovat syyslomilla ja musta tuntuu, että kaikki muut au pairit ovat lomalla, eli reissaavat tai tekevät muita siistejä juttuja vapaiden kunniaksi. Omalla kohdallani syysloma tarkoittaa sen sijaan ylimääräisiä töitä: vanhempien töiden vuoksi olen päivät kotosalla vanhemman lapsen kanssa. Itse asiassa tänään olen vielä molempien lasten kanssa, sillä tyttö onnistui nappaamaan syysflunssan mitä parhaimpaan aikaan ja joutui jäämään kotiin. Nyt molemmat ovat päiväunilla ja au pair nauttii ansaitusta tauostaan kera Salattujen elämien ja suklaakakun (hyi minä). En tajunnut kysyä illalla perheen vanhemmilta aamun aikataulusta, joten herätyskello meuhkasi 6:45, vaikka olisin voinut herätä vasta tuntia myöhemmin ja sen vuoksi iltapäiväkooma on normaalia kamalampi.

Pakko muuten kertoa, että olen edistynyt yhdessä asiassa ihan valtavasti. Jaksan nimittäin lukea englanninkielisiä kirjoja! Olen suomeksi aivan järjettömän nopea lukemaan ja esimerkiksi Helsinki-Toronto -välisellä lennolla ehdin lukemaan Dan Brownin uusimman kannesta kanteen ja himmasin viimeiset pari tuntia tylsistyneenä matkalukemisen puutteen vuoksi. Englanninkielisten kirjojen kohdalla taas turhaudun nopeasti, koska lukutahti ei olekaan yhtä nopea ja haluaisin edetä samalla tavalla kuin suomeksi. Täällä ollessa kirjahyllyn sisältö koostuu kuitenkin 90 prosenttisesti englanninkielisistä kirjoista, joten vaihtoehtoja ei juurikaan ole. Viime viikolla hotkin iki-ihanan The Helpin ja nyt kahlaan läpi Cupcake Brownin elämänkertaa. Myös Goodreadsin lukulista kasvaa kasvamistaan, sillä hostien kirjahyllystä löytyy koko ajan uusia mielenkiintoisia kirjoja, jotka haluaisin lukea. Olisikohan kannattanut säästää se englannin yo-uusinta sittenkin ensi syksylle, kun kielitaito tuntuu tällä hetkellä kehittyvän nopeammin kuin koko lukioaikana?

Loppuun pari kuvaa mun ja Mandyn eiliseltä kävelyretkeltä Woluwen ihanissa puistikoissa. Ajan tuon puistoalueen ohi joka ikinen päivä, mutten ole jaksanut käydä siellä kertaakaan. Eilen tekemisen puutteessa ja pienen paon tarpeessa päätettiin lähteä kiertelemään puistoon ja lähes orvoksi jäänyt kamerakin pääsi taas actioniin. Yksi suurimmista valokuvausmotivaation laskun syistä on muuten elämä ilman hiirtä, koska kuvien käsitteleminen pelkällä trackpadilla on äärettömän rasittavaa. Koska en jaksa käsitellä vanhojakaan kuvia, tuntuu uusien ottaminen täysin turhalta. Täytyy varmaan lähiviikkoina uhrata parikymppiä johonkin pikkuiseen hiiriviritelmään, niin dataaminenkin pääsisi taas uomiinsa.. :D

















Ei kommentteja:

Lähetä kommentti